Flanööri

En ole koskaan kunnolla kotiutunut Jyväskylään ja siellä olo on aina tuntunut vieraalta. Vaikka usein sanotaan, että ihmiset tekevät paikan ja vaikuttavat sen viihtyvyyteen, tällä kertaa minun pitää kyllä kumota tuo väite. Vaikka ympärilläni on mitä hienoimpia ihmisiä, joiden seurassa viihdyn, en silti tunne Jyväskylää kodikseni, edes näiden viiden ja puolen vuoden jälkeen. Jokin kaupungissa ja sen viihtyvyydessä vain hylkii minua voimakkaasti kuin kaksi eri tavalla varautunutta magneettia. Esimerkiksi lenkille lähtiessäni minun pitää keksiä aina jokin hyvä tehtävä (esim. kaupassa käynti, jonkin asian hoito), jotta tiedän mihin mennä. En osaa vain lähteä kuljeskelemaan mielestäni jotenkin ankeassa ympäristössä, joka ei tarjoa minkäänlaista silmäniloa ympäristönsä puolesta. Osaltaan ehkä tähän perustuen halusinkin tehdä tämän flanöörin Turusta, jossa siskoni opiskelee tällä hetkellä.

Turku ei ole kovin tuttu kaupunki minulle, joten odotin mielenkiinnolla mitä se tulisi minulle tarjoamaan. Heti kun näin ympärilläni olevat talot, ilmapiirin ja aistin tunnelman, tunsin oloni kotoisaksi. En maltanutkaan odottaa, mitä Turku tarjoaisi tämän tehtävän puitteissa.

Aloitin flanöörin Turun yliopiston kirjastolta, josta vaeltelin kohti Aura-jokea ja tuomiokirkkoa. Palasin takaisin aloituspisteeseeni tänne Feeniks-kirjastoon, jossa istun hiiren hiljaisessa ja upean avoimessa opiskelutilassa kauniiden tuolien päällä ja kirjoitan tietokoneella tekemiäni havaintoja matkani varrelta.

Äänimaailma
Liikenteen muodostamat äänet olivat ensimmäinen asia, joka kiinnitti huomioni aistiessani kuulon avulla ympäristöä. Rekkojen, bussien ja autojen äänet kantautuivat lähes koko ajan ympärilläni, välillä voimakkaampina, välillä vaimeampina. Tietyömailta kantautuvat kolinat myös muodostivat ympäristöön aivan uudenlaista kolketta ja kolskuntaa. 

Myös ihmisten liikkuminen paikasta toiseen kiinnitti huomioni. Pyörät hurahtelivat ohi viuhahtaen, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Lastenistuin keikkui yhdenkin pyörän tarakalla ja se aiheutti reippaan rätinän, kun pyörä liikkui tasaiseen tahtiin mukulakivillä. Ihmisten askeleet myös kantautuivat suhisten ympärilläni ja ensimmäistä kertaa havainnoin askelten ääniä ympärilläni paljon. Olisikohan tämä voinut johtua mukulakiven muodostamasta alustasta jalkojemme alla?

Kuulin myös erilaisia puheen sorinoita ympärilläni. Oli hienoa huomata, kuinka rikas kielimaailma ympärilläni vallitsi. Kuulin keskustelua suomeksi. Kuulin keskustelua ruotsiksi. Kuulin keskustelua englanniksi. Koin tämän todella vaikuttavaksi.

Yksi ehdottoman parhaista Turun äänimaailman kohokohdista oli kirkon kellot, joiden kauniista ja kauas kantautuvasta kumeasta äänestä sain nautiskella moneen otteeseen. Se teki ehdottomasti ympäristölle kunniaa ja antoi oman säväyksensa ja omaleimaisuuteensa tälle vanhalle pääkaupungille.

Visuaalinen maailma

   Näköaistin välityksellä hahmottuva maailma oli mieleeni. Kaupunki muodosti rakennusten osalta yhdellä tapaa sekasotkun, joka kiehtoi minua. Uudet ja jokseenkin rumat rakennukset muodostivat kauniiden ja sirojen puu- ja empiretalojen kanssa kokonaisuuden, joka oli jollainlailla täydellisessä balanssissa. Oli ihana yllättyä kaduilla vaellellessa, kuinka puutalo oli sommiteltu sinne tänne värikkäine värimaailmoineen muun harmauden ympäröidessä niin sään kuin uudempien rakennusten osalta.

e  

   Luonto ja rakennettu ympäristö tuntui olevan myös jollain lailla tasapainossa. Vaikka olimme keskellä sydänkaupunkia, luonnon läheisyys ja rauhallisuus oli aistittavissa koko ajan läsnäolevana. Vaikka ihmiset kuljeskelivat arjen kiireissään kaduilla, oli oravalla aikaa pomppia mukulakivien päällä osaltaan jo harmahtavassa talvipuvussaan tai tilhillä aikaa noukkia päivän ruoka-annostaan pensaista. Rakentamaton ja rakennettu, elollinen ja eloton muodostivat symbioosissa olevan kokonaisuuden.

   Kaupungissa oli aistittavissa myös kaikenlaisia silmää kiehtovia yksityiskohtia, jotka lisäsivät mielenkiintoa kaupungissa liikkumiselle. Näitä voit havainnoida alla olevista kuvista.

       Haju- ja makumaailma 

       Haju- ja makuaistien muodostama maailma jäi osaltaan hieman suppeaksi. Neljän asteen ilma teki hengittämisestä helppoa ja raikasta, joka osaltaan vallitsi koko matkan ajan. Välillä hajuaisti rekisteröi maukkaita ruuantuoksuja, jotka saivat veden herahtamaan kielelle. Muuten maku- ja hajuaisti olivat tässä flanöörissä hieman sivuosassa.

      Kokonaistunnelma

F    Flanöörin tekeminen oli mielestäni todella silmiä, kuuloa, hajua, makua ja tuntoa herättävä kokemus. Tunsin oloni hyväksi valitsemassani ympäristössä kuljeskellessani itsenäisesti vailla päämäärää. Oli upeaa huomata, kuinka pystyin keskittymään jonkin aistin välittämään tunnelmaan, kun sain elää hetkessä; tässä ja nyt.